Tekoälyttömyydestä tekoälyllisyyteen & vice versa

Tekoälyttömyydestä tekoälyllisyyteen & vice versa

Ennen piti perehtyä käyttöjärjestelmiin ja opiskella hanakasti tietokoneiden mutkikkaita toimintoja. Tietoa haettiin niin kirjoista, lehdistä, verkosta kuin lähipiiristäkin. Saatavilla oli heikosti ohjelmointiin liittyvää kotimaista kirjallisuutta. Mentiin sitten englannilla ja niillä muutamilla opuksilla mitä sattui kirjaston pölyisistä hyllyistä kulloinkin löytymään. Oli niistä toki apua ja sanakirjankin useasti vaativat kylkeen, kun ei ollut tietotekninen ammattisanasto vielä täysin hallinnassa.

Käytännössä testaamalla saatiin jotakin koodeja syötettyä sekä niillä ajettua haparoiden pieniä ohjelmia. Sattui sitten joku kärpäsenpaskan kokoinen merkki jäämään piiiiitkästä litaniasta pois, ohjelma ei toiminut ja näytölle räpsähti virheilmoitus, jos edes sitäkään. Tuollaisissa tilanteissa, joita oli hyvin usein, alkoivat leukakarvat sekä sarvet kasvaa päähän. Toisaalta taas muistuu mieleen ne onnistumisten jälkeiset fiilikset, kun ne palikat ruudulla pomppivatkin halutulla tavalla, eikä nurkassa koneella naputteluun mennytkään kuin vain muutama päivä. Tästä on aikaa yli 30 vuotta. Niin se aika vain menee. Ei se oikeastaan mene vaan muuttuu riippuen havainnoitsijan ja valonlähteen yhteenlasketusta loittonemisnopeudesta.

Nykyisin digitalisaation aamunkoittona kaikki on samaa, mutta erilaista. Automaatio ja softat mahdollistavat pienoisohjelmien sekä monimutkaistenkin laskutoimintojen suorittamisen vain muutamilla klikkauksilla. Näihin moniajoihin ennen saattoi upota tuhottomasti aikaa ja näppäimistön pärisyttelyä. Botit vastailevat nettisivustojen chat-boxeissa asiantuntevasti ja saksalaisella tarkkuudella yleisimpiin kysymyksiin sekä oppivat sähköisessä valtakunnassaan kommunikoimaan käyttäen monimutkaisia algoritmeja. Botit oppivat ihmisiltä ja toisiltaan. Ison datan jauhaminen ja suuremman kuvan ymmärtäminen on botille helpompaa mitä kävelevälle suolipussille. Sähköllä toimiva isoäly päihittää perunaa pipertävän ihmisapinan kevyesti tehokkuudessaan. Se ei tarvitse lepoa ja se syö mutkikasta matematiikkaa välipalakseen. Mitä tekoäly sitten tekee vapaa-aikoinaan? Noh, se tietenkin hengailee toisten tekoälyjen kanssa ja ne keskustelevat verkossa omalla kehittämällään kielellä.

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/facebookin-tekoaly-kehitti-vahingossa-oman-kielen/d2WhApVs

Onko rasistista käyttää boteista sanoja se – ne? Tietenkin on. Botin sukupuolta on toistaiseksi vaikea määrittää ja heitä voitaneenkin pitää sukupuolineutraaleina. Kohtele bottia kuin haluat botin kohtelevan sinua. Tällä säännöllä botti ei sinua bannaa ja saat huomattavasti parempaa asiakaspalvelua. Tekeekö kaikki käytettävissä oleva tieto sitten botista älykkään? Tekee ja ei tee. Älykkyyttä on monta eri lajia. Lahjakkuutta ei voi oppia pelkkää tietoa varastoimalla ja analysoimalla. Tiedolla ei tee mitään, jos sitä ei pysty jalostamaan / käyttämään rakentavalla tavalla. Tieto vaatii sopivan alustan ja kasvupohjan kehittyäkseen edes joksikin järjelliseksi tai järjettömäksi kokonaisuudeksi.

Tekoäly kehittyy suurin harppauksin ja jokapäiväistä elämää helpottavia sovelluksia sataa päätelaitteisiin. Tekoäly on hyvä renki, mutta erittäin huono isäntä.

 

Kommentointi poistettu.